FOTOGRAFISKA

Hiphei, kesälomat on lomailtu ja syksy on ehtinyt edetä jo kovaa vauhtia lokakuuhun.  Blogissa on ollut valitettavan hiljaista, mutta siihen tulee muutos nyt!

Museokesä jäi kaiken kaikkiaan ulkomaanreissujen takia valitettavasti varsin niukaksi (mm. Kreikasta ei löydetty yhtään museota, ainoastaan kirkkoja – hienoja toki nekin), mutta onneksi asian voi oikaista näin syksyn tullen.

Processed with VSCO with a9 preset

No, yhteen museoon kesän ulkomaanreissuilla kuitenkin päädyttiin, nimittäin Tukholman aina yhtä ihanaan Fotografiskaan. Museo löytyy näppärästi rannan kupeesta, noin puolesta välistä Viking Linen terminaalia ja Slussenia. Jos sää suosii, kävelee museoon näppärästi myös keskustasta tai vanhasta kaupungista asti ihaillen samalla Tukholman kauniita maisemia. Fotografiska itsessään on iso ja näyttelyissä vierähtääkin helposti tunti jos toinenkin. Aikaa vierailulle kannattaa siis varata. Myös paikan ravintola on kiva ja ulkona terassilla mukava istuskella. Museon sisällä olevaan ravintolaan pääsee myös kierroksen aikana, mutta ulkoravintolassa ja terassilla käynti pitää ajoittaa museovierailun edelle tai piipahtaa niissä kierroksen jälkeen lepuuttamassa jalkoja.

Huom! Fotografiska (kuten aika lailla useimmat muutkaan paikat Tukholmassa) ei vastaanota käteistä eli maksut tapahtuvat ainoastaan kortilla.

Processed with VSCO with a9 preset

Aloitettiin museokierros Aapon Huhdan näyttelystä (valtavan ylpeä serkku täällä hei!), sillä se kiinnosti arvattavasti eniten. Aapo voitti siis Young Nordic Photographer of the Year –tittelin ja sai sitä myötä ymmärtääkseni ensimmäisenä suomalaisena oman näyttelyn Fotografiskaan.

Itse näyttelyssä huomio kiinnittyi ihan ensimmäisenä varmaan tilaan, joka oli varsin tumma ja vähävaloinen. Tila loikin katsojalle rajatun ympäristön tutkia kuvia ja se nosti simppelit ja graafiset kuvat hienosti esiin. Kuvat itsessään olivatkin meille molemmille jo tuttuja Aapon Block-kirjan, josta ko. teokset löytyvät, kautta. Oli kuitenkin vaikuttavaa nähdä teokset näyttely-ympäristössä – kyllähän ne ihan erilaisilta näyttävät livenä jo pelkän kokonsakin vuoksi.

 img_4730   

Aapon näyttelyn jälkeen jatkoimme seinän toiselle puolelle tsekkaamaan Hannah Modighin Hurricane Seasonia, joka nimensä mukaisesti kuvasi köyhiä ympäristöjä ja ihmisiä, jotka ovat joutuneet kärsimään hurrikaanien tuhoista Amerikan Louisianassa. Myös mustien vähemmistön huonompi asema ja sen seuraukset näkyivät kuvissa varsin selkeästi. Itse pidin Modighin valokuvista kovasti; niissä oli jotain tosi ”raffia”, vaikka ne kuvasivatkin melko arkista elämänmenoa.

Processed with VSCO with a9 preset   

Näyttelyä oli osuvasti jatkettu kuvien lisäksi myös muulla oheismateriaalilla, kuten vihaisella rap-musiikilla, joka toimikin hyvänä tunnelman virittäjinä.

img_4743   img_4736

Kolmas näyttely, jonka Fotografiskassa tsekkasimme, oli muusikkonakin tunnetun Bryan Adamsin Wounded, joka nosti näyttämölle haavoittuneita sotilaita. Näyttely oli kaikessa lyhykäisyydessään aika surullinen. Vaikka sotilaiden vammat olivat varsin näkyviä, kiinnittyi huomio kuitenkin erityisesti heidän katseisiinsa, jotka olivat tyhjää täynnä.

Samasta kerroksesta löytyi myös Bryan Adamsin Exposed-näyttely, joka oli aikamoisessa kontrastissa aiemman Wounded-näyttelyn kanssa; Exposed nimittäin valoitti tunnettujen julkkisten elämää. Vaikka itse otokset näissä kahdessa näyttelyssä olivat tyyliltään melko samanlaisia, olivat niiden teemat kuitenkin aikamoisessa ristiriidassa keskenään. Näyttelyt rinnakkain laittoivatkin ajattelemaan elämän prioriteetteja ja arvottamaan omankin elämän asioita.

   

Exposed-teokset olivat aika pitkälti naamapotretteja, mutta mukana oli myös muutamia muunlaisia kuvia ja videota. Oma lempparini oli ehdottomasti tämä suloinen kuva Englannin kuningattaresta. Myös Danny Trejosta kuvattu rento videomateriaali oli hauskaa seurattavaa.

Viimeisenä ns. varsinaisena valokuvanäyttelynä kävimme läpi Nick Brandtin Inherit the Dustin. Näin vuosi sitten Fotografiskassa hänen toisen näyttelynsä, joka vahvoilla eläinhahmoillaan teki vaikutuksen jo tuolloin, mutta erityisesti tämä näyttely ravisteli taas pohtimaan ihmisten hölmöyttä ja itsekkyyttä. Brandt oli siis kuvannut realistisen kokoisia eläinkuvia eri ympäristöissä, joista ko. eläinten elinolot on tuhottu mm. rakentamisen tai roskaamisen seurauksena. Kuvat olivat äärimmäisen vaikuttavia kun ne avautuivat laajoina panoraamoina silmien edessä.

Lopuksi piipahdimme vielä tutustumassa Greta Garbon elämänvaiheisiin museon F1-galleriassa. Näyttelytilasta löytyi valokuvien lisäksi mm. julisteita, historiatietoa sekä Gretan oikea nimikirjoitus, joka on yksi harvoja tai jopa ainoa hänen antamansa nimikirjoitus. Tilan seinät oli vuorattu ajanmukaisella tapetilla ja siellä näytettiin elokuvia, joissa Garbo on aikoinaan näytellyt.

Olimme tässä vaiheessa kuitenkin jo aika uupuneita pitkästä kierroksesta ja koska Garbolla ei ole ollut sen suurempaa roolia meidän kummankaan historiassa, vilkaisimme näyttelyn läpi melko nopeasti. Garbo tuntui kuitenkin selvästi olevan Ruotsin ylpeys ja näyttelyyn oli panostettu sen mukaisesti.

  

Kaiken kaikkiaan viihdyimme Fotografiskassa hyvin ja kuten sanottu, vierähti siellä helposti muutama tunti. Mainittakoon vielä, että museon alakerrassa on myös kiva pieni museokauppa, josta kannattaa vilkaista vaikkapa tuliaisia!

Fotografiskan arvostelu

Joonas: 4/5
Sara: 5/5

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: